.. ajopäivä 8... Canada-USA... päivän kilometrit 577 / 9h... keskinopeus 90km/h... lämpötila -4,5 - +28... aurinkoista, aurinkoista ja aurinkoista (siinä järjestyksesä). Samin GS800’n vuotavaa etuhaarukkaa lukuunottamatta ei teknisiä ongelmia...
---
... päivä alkaa raikkaasti... heti lähdettyämme aamuseiskalta liikkeelle lämpömittari putoaa pakkasen puolelle ja menee parhaimmillaan 4,5 pakkasasteeseen! Ei olisi ollut paha homma ollenkaan, jos olisi jossakin kohtaa ehtinyt laittaa käsisuojat. Ohuet nahkahanskat eivät selkäpuoleltan lämmitä liikaa vaikka kämmenet hehkuvat... ;) ... ajettuani 50km huomaan, että oikea sivulaukku on auki! Pari t-paitaa ja yhdet sortsit ainakin lensi, ei taivaan mutta tien tuuliin... ilmeisesti myös kamerani toinen akku. Minulla ilmeisesti jonkinlainen geenivirhe, joka karkoittaa tavaroita luotani. Puhelimeni unohtui Whitehorseen... siitä taisin jo mainita?...
... British Columbian maisemat osoittautuvat upeimmiksi kun kukaan meistä osasi kuvitella. Päivän reitti on myös minulle kokonaan uusi USA’n rajalle saakka. Maisemat ovat sekoitus Canadan pohjoista, Arizonaa ja Mexicoa... puolipuuttomia vuoria ja karua kanjonia...
... raja ylittyy ongelmitta. Passi on ainoa dokumentti, joka tarvii näyttää ja heti rajan jälkeen aukeaa yksi matkan hauskimpia mutkapätkiä Mt Vernonin maisemissa. Tie numero 9 kuitenkin ruuhkaantuu ja tasaantuu Seattlen lähestyessä...
... Seattlessa ajemme enoni Mikon pihaan. Puolet porukasta jää Mikolle ja puolet menee lähimpään hotelliin. Iltaohjelmassa saunomista ja makkaranpaisto suomalaikansallisittain... kumpikaan ei tunnu pahalta... ei varsinkaan ensimmäinen ... ja pyöräyttääpä Mikko Sirpalle vielä juhlamokat illan päätteeksi ... :]
... ryhmän matkavarusteet myös täydentyvät. Mikon naapuri Sven lahjoittaa meille radioohjattavan veneen! Titicacalla ohjelmassa veneilyä. Ajovuorot täytyy varmaan jakaa etukäteen... lahjoituksilla bensakassaan jonon ohi? ... ;) ...
... Seattlessa myös matkan ensimmäinen etappi ajetettu. Punaisen mönkijäni mittariin kertynyt 4558km... ja huomenna vapaapäivä! Tai kuten Visa asian ilmaisi 'tulee pitkä odotus, että ylihuomenna pääsee ajamaan'... ehkä siitä odotuksesta kuitenkin selvitään...
---
yläkuva; Enoni Mikko ja Mikon naapuri Sven, joka lahjoitti meille radiohjattavan veneen ... ;)
toiseksi ylin; Jarmo ja Mikko lippua nostamassa Mikon lipputankoon.... 20vuotta Mikko kuulema odottanut että joku suomalainen tulisi käymään, että saisi liputtaa... tai sitten ehkä ei...
keskellä; jonkun handicapped Honda... taitaa kuulua meidän porukkaan... Honda siis...
toiseksi alin; British Columbian upeita maisemia Cache Greekin ja Hopen välillä.
alakuva; aamupyöriä motellihuoneen edessä ilman pakkasnestettä.
---
