... liikenteenmelu ei haitannut yöllä. liikennettä ei ollut... herään Korpin raakuntaan. Kallen veret aamulenkkiä tehokkaammin oli saanut kiertämään, ‘joku musta joka meni tien yli’... ja Kalle oli päättänyt hölkätä nopeasti takaisin hotellille...
... Sirpa bongaa yhden karhun Krissen ikkunasta me muut yhden hirven, korppeja ja moniluisen määrän joutsenia. Edellisenä iltana myös neljä helsinkiläistä, jotka olisivat tulleet Paxson Lodgeen jos emme olisi vieneet kaikkia vapaita huoneita...
... päätimme jo illalla ottaa suunnaksi Valdezin. Sirpa (ainoa jonka puhelin toimi) laittoi heti aamusta Arille viestin, että onko kontti laivassa. On, tuli selkeä vastaus. Ensimäinen selkeä vastaus Arilta koko yhteisen suhteemme aikana! Soitin eilen myös Horizon Linen toimistoon ja siellä sanottiin että konttimme lastataan 3’s päivä. Eli näyttää vihdoin aikuisten oikeasti siltä että pyörämme todella tulevat Alaskaan! ... Heureka! Tästä voi vielä tulla hyvä matka... :]
... Tie Valdesiin on upein kaikista ajamistamme upeista teistä ja itse Valdesia ympäröi lumihuiput kaikilta puolilta. Sirpa ja suurin osa pojista haluaa kalaan huomenna. Kalastusretken organisointi osoittautuu yllättävän haastavaksi. Turistisesonki on ohi ja monet kipparit jo lopettaneet! ‘It’s September’ yhden operaattorin toimistossa sanottiin. Lopulta lohen avomerikalastus kuitenkin järjestyy kahdeksalle. Kalevi, Visa, Kalle ja minä pidämme huomenna kuivan maan päivän.
yläkuva; Paxson Lodge... ja yhdeksän asukkaan Paxsonin ainoa julkinen rakennus... ja melkein ainoa rakennus muutenkin... ;)
toiseksi ylin; valtateiden 4 ja 8 risteys... ruuhka on toistaiseksi ollut tällä matkalla tuntematon käsite
toiseksi alin; Seppo ihmettelemässä mitä kaikkea onkaan tullut kuvattua... ja ilmeisesti vähän kaikkea on tullut kuvattua...
alakuva; Krisse, Ponu ja jäätikkö Valdesiin johtavalla tiellä... Alaskassa ei ainakaan toistaiseksi näytä olevan pulaa jäätiköistä
