... ajopäivä 11... USA / California ... 519km/11h... keskinopeus 72km/h... lämpötiä +9 - +18... pilivistä, sadetta, puoliaurinkoista... Samin etuhaarukka toimii edelleen... Ari menettää puolet jarrukahvasta pikku s-mutka kippauksessa...
---
... pitkät ajopäivät alkavat tuntumaan tunnetiloissa ja päivän päätteeksi saamme monisanaisen kiivaan argumentaation aikaiseksi mitä teitä pitäisi ajaa. Osa haluaa ajaa pientä ja mutkaista osa suoraa ja leveää baanaa... koita siinä sitten pitää jokainen tyytyväisenä :| ... haastava yhtälö...
... teiden levydestä ja mutkien määrästä riippumatta Californian rannikon punapuut tekevät jokaiseen vaikutuksen. Vain Harry Potter Nimbus 3000 luudalla puuttui lentelemästä puiden välissä... eli olo oli kuin taikametsässä satoja ja jopa tuhansia vuosia vanhojen puiden keskellä jotka kohoavat toistasataa metriä...
... eniten kaikkia tunteita aiheutti käyminen Californian ‘lapissa’. Ajoimme upean, mutkaisen ja pomppuisen Capetown - Petrolia tien jolla paikallisetkin ihmettelivät, että miten olemme sinne eksyneet. Jopa Californian hienoin tie, California1 aiheutti erimielisyyttä, että mennäkkö vaiko eikö mennä. Taustalla tarve päästä nopeasti San Franciscoon jonne emme tänään päässeet. Reilu sata mailia jäi vajaaksi. Mutta California1 on maineensa veroinen. Älä jätä välistä jos tällä suunnalla satut ajelemaan... ;]
... päivä päättyy Gualalaan ja sen hauskaan Western -tyyliseen Gualala Hotelli- / saluuna- ravintolayhdistelmään ... ja huomenna ehkä sopuisampi päivä... :]
---
yläkuva; Petrolia Highway
toiseksi ylin; tusina motoristia tarvitaan ylettymään suurimpien punapuiden ympäri
toiseksi alin; Petri vauhdissa California1’llä
alakuva; aamulokki Cresent Beach Motellimme takapihalla
