... vapaapäivä / Panaman saaristo... lämpötilä +28 - +32... aurinkoista, aurinkoista ja aurinkoista...
---
... aamu alkaa kuuman yön jälkeen hypyllä Karibianmereen... fiksuimmat nukkuivat kannella. Itse kömmein kajuuttaan ja siellä kuuma tai erittäin kuuma. Aamiaiselta snorklausvälineet ylle ja uudestaan mereen. Lähikorallit eivät planeettamme parhaita mutta varsin mukavia snorklaukseen kuitenkin; papukaijakaloja, iso pallokala, lehtikaloja, perhoskaloja, sateenkaarikaloja jne...
... Kalle taitaa olla ainoa joka snorklaa koko päivän. Me muut otamme lounaan päätteeksi iltapäivätorkut. Neljältä Ludwig, Stalratten kippari käynnistää koneen ja ohjaa intiianisaarikylän rantaan. Joudumme välittömästi sadan ja yhden lapsen piirittämäksi. Jokainen haluaa nähdä kuvansa digikameran ruudussa. Korttia palaa. Saari on Kuna-heimon saari. Koko alue on kunien autonomista aluetta vähän niin kuin ahvenanmaa meillä. Kunilla itsehallinto. Lukumääräisesti he ovat Panaman suuri intiaaniheimo noin 45000 jäsenellä ...
... illalla Stalrattella matkan paras päivällinen; kalaa, languistoja (hummeri ilman saksia) ja taskurapuja joiden jokaisessa jalassakin nakin verran lihaa. Tuoretta ja herkullista. Osa lähtee loppuillasta vielä kyläjuhliin. Kylässä 125-vuotis juhlat. Itselläni uni ottaa ylivallan ja olen unimaassa ennen kymmentä...
---
alakuva; päivällissaaremme rantaa aamuauringossa
toiseksi alin; San Blasin paratiisisaaristoa. Seireenin saattaa sielloin tällöin nähdä lipumassa saarten väleissä... ;)
keskikuva; Ms Stahlrette. Rakennettu saksassa 1905. Huomaa Suomen lippu vasemmassa reunassa... Mikon lahjoittama lippu Seattlesta... ;)
toiseksi ylin; Seppo näyttää kunalapsille oman pojantyttärensä tanssia liikkuvana kuvana.
yläkuva; Kalevi ja Petri rokkaamaassa saaren ainoassa soittiruokalassa omistajan kanssa
