... ajopäivä 44 / Peru... kilometrit 621 / 9h... keskinopeus 93km/h... lämpötila +19 - +29... aurinkoista, aurinkoista ja aurinkoista hiekkapölypilvien keskellä...
---
... maisema muuttuu tänään kokonaan kaikista edellisten päivien maisemista. PanAmerica muuttuu pingispöydän kaltaiseksi tasatieksi. Vuoret katoavat ja heikka ympäröi meidät. Maa on kuiva ja karun upea. Päivän loppua kohden vuoret tulevat lähemmäksi rantaa ja maasto muuttu kuimpuilevaksi kuivakoksi...
... pääsemme pitkästä aikaa eteenpäin hyvän matkaa. Punainen naistenpyöräni tuntuu monessa kohdin ylihyvillä teillä aika mopolta mutta eipä tule ajettua kovaa kun kypärä alkaa pyöriä 120km/h jälkeen päässä kuin herne tuulitunnelissa. Pikku GS’n pleksit eivät ole kovin aerodynaamisia vaan suurin ilmavirta tulee suoraan kypärään...
... päivän virtauksia lisää koko päivän jatkuva kova vastatuuli. Deauvillet, joista ei tuule mistään kohtaan läpi saavat kallistaa sivuvastaiseen tuuleen reippaasti. Ja tulee väistämättä mieleen, että ilmansuodatin tuli vaihdettua liian aikaisin. Vaihdoin se Quitossa. Tänään hiekka pölissyt tion poikki koko päivän... enkä pensaiden muodoista päätellen ylläty mahdottomasti jos sama sivuvastainen jatkuu läpi koko Perun rannikon...
... pohjoisperulainen jätehuolto näyttää selkeältä. Jäteongelmia ei ole. Roskat ajetaan joka kylästä kaupungin laidalle ja kipataan tien varteen...
... perulaiset poliisit näyttävät olevan kuten ecuadorilaiset virkaveljensä. Eivät kiusaa turisteja... ;)
---
alakuva; Carolina muikistelee ja Seppo seuraa tankin täyttymistä... ;)
toiseksi alin; maa on autio ja tyhjä. Vuoret loppuivat toistaiseksi. Vihreä loppui toistaiseksi ja hiekka ympäröi tiet. Päin ensimmäiset 200km ajoimme aakealla laakealla autiomaalla.
keskikuva; aamiaisravintola autiomaan laidalla.
toiseksi ylin; sokeriruokokuormat ovat Perussa vähintäänkin kookkoita. Yksi pää pilkistää kuorman huipulla.
yläkuva; mitä tekee kuvassa konepyöräkuljettaja Vilkuna?
