... ajopäiva 48 / Peru - Bolivia... 142km / 4h (josta rajalla tunti) ... lämpötila +15 - +21... sol, sol y sol... GS’in venttiilikoppien tiivisteet huohottavat öljyä läpi yhä pahemmin. Oma tiivisteeni huonoimmassa hapessa... toivottavasti kulkee Santiagoon jossa BMW huolto... ;)
---
... aamu alkaa polkuriksan kyydissä Titicaca -järven rantaan. Titicaca on Etelä-Amerikan suurin järvi. Korkeutta sillä on merenpinnasta 3812 metriä ja sitä myöten vesi raikasta tai erittäin raikasta. Petri ja Visa liittyivät Titicaca -järven uimaseuraan sukeltamalla järveen Cobacanasta poliisin vartoidessa heidän vaatteitaan. Muita tosiuimareita ei porukasta löytynyt... :)
... kuuluisaksi Titicacan tekevät kelluvat saaret, jotka ovat Uros -heimon valtakuntaa. Kelluvilla kaislasaarilla asuu tänään noin 2000 ihmistä 46’lla eri saarella. Koko järven pinta-ala on noin 8400km2. Kannattaa poiketa jos kuljet kulmilla... ;)
... Punosta poistuminen saa uutta väriä kun katu jonka varrella pyörämme ovat parkissa on loputtoman juhlaparaatin vallassa tullessamme hakemaan pyöriämme. On ensimmäisen Inkan, Auringon pojan, Mango Kapacin kolmipäiväisen syntypäpäiväjuhlan ensimmäinen päivä. Saamme kui saammekin hivutettua pyörämme vastavirtaan puolikorttelia jalkakäytävän reunaa ja kiertotietä hotellille...
... Perun ja Bolivian raja ykköstä. Leimat carnetteihin ja passeihin ilman yhtään turhaa kevätjuhlaliikettä ja tums, olemme ylittäneet rajan alle tunnissa... ;) ...
... Cobacabanassa päivälliseksi mitä Cobacabanassa kuuluu syödä. Titicacan taimenta... joka alunperin kotoisin Kanadasta, mutta eipä tuo makua haittaa...
---
alakuva; uudet pipot Kalevin ja Petrin yllä matkalla Titicacan rantaan.
toiseksi alin; kaksi järven 46’sta saaresta. Kaikki saaret on ankkuroitu 4-6 ankkurilla järven pohjaan.
keskikuva; pojat pakkautumassa Uros -heimon perinneveneeseen... yksi urosheimovoimaiseen järvikiitäjään.
toiseksi ylin; Mango Kapacin syntymäpäiväjuhlakulkuetta.
yläkuva; paikallisturisti sovittamassa itseään Pekan pyörän päälle huoltoasemalla.
