... ajopäivä 51 / Bolivia... 207km / 6,5h... keskinopeus 38km/h... +11 - +28... sol, sol y sol... venttiilikoppani kansi alkaa jo tihkumaan läpi...
---
... aamu alkaa retkellä hopeakaivoksille. Emme ehdi bussilla montakaan korttelin väliä kun paikallisopas komentaa ulos ja tarjoaa 96% pirtua, cocalehtia ja jostakin juuresta tehtyä cocalehtien katalysaattoria. Viimeistän tässä kohtaa heräämme kirkkaasti... ;)
... hopekaivosten hopea on loppunut jo jokunen vuosi sitten mutta kaivokset silti mielenkiintoinen museo ns. ‘näyttelijäkaivosmiehineen’ ... kylältä ostettuja kokapusseja ja pikku pirtupulloja jaetaan kaivosten mutkissa näyttelijöille...
... kaivoksille meitä lähti vain neljä; Petri, Sami, Kalle ja minä. Kalevi ja Jarmo lähtivät kohti Uyunia jo puoli yhdeksältä ns. parempaa tietä, joka sitten osoittatui samanlaiseksi hiekkaesteradaksi mutta 200km pidemmäksi. Me kaivoskävijät pääsemme matkaan varttia vaille kaksi. Jarmo ja Kalevi ovat Uyunissa kaksi tuntia meidän jälkeen. Muu ryhmä odotti Uyunissa, joten ryhmä jälleen hetken koossa...
... Potosin ja Uyunin välinen tie vähinttäänkiin mielenkiintoinen. Syviä hiekkaesteitä koko matkan ja keskinopeus ei pääse karkaamaan käsistä... ;) ... Kalle hurauttaa 200 kilometrin välin nopeimmin, noin kuudessa ja puolessa tunnissa...
---
alakuva; kaivosoppaamme Luna tarjoilemassa cocolehtiaamiaista
toiseksi alin; iloiset kaivospojat Suomesta
keskikuva; Sami ottamassa pirtuhuikkaa kaivosmiesten jumalalle
toiseksi ylin; Potosin ja Uyunin välistä tietä. Tie vielä nyt hauska... vuoden kanden kuluttua asvaltti vie koko matkan... ja matkailijoiden määrä Uyunissa kasvaa.
yläkuva; ruskea pylväskaktus. Kaktus on yleisin kasvi monin paikoin jos pieniä pensaita ei lasketa lukuun. Ja kuivuus paistaa läpi joka paikassa.
