...ajopäivä 63... Argentina - Chile - Argentina... 608km/10h... keskinopeus 89km/h... +12,5 - +17... aurinkoista, puolipilvistä ja puoliaurinkoista... matkan viimeisellä raja-asemalla Pekan GS’n starttinappula sanoo ainoastaan ‘naks, naks, naks’. Ei lähde käyntiin. Parin työntöyrityksen jälkeen lähtee!... vika toistuu loppupäivän aikana useaan otteeseen...
---
... viimeinen ajopäivä. Sniif Sniif... olemme liikkeellä heti kymmenen jälkeen. Argentiina ulos menee rivakasti ja Chile sisään menee yhtä rivakasti. Chilen tulli lakko on päättynyt. Sirpa oli joutunut puhumaan kovastikkin ennen kuin puomi oli auennut pari päivää aikaisemmin. Chile ulos ja Argentina uudestaan sisään menee vielä rivakammin... itse Tierra de Fueogoon saavumme lautalla Magellanin salmen yli. Tulimaa alkaa matka viimeisellä hiekkapätkällä San Sebastianiin, josta viimeiset 300km sileää asvalttia Ushuaiaan...
... viimeiset 50 kilometriä voisivat olla yhtälailla Alaskasta. Ushuaiassa olemme kahdeksalta, ja kun päivät pitkiä ja valoisia ovat niin ehdimme vielä Lapataiaan. Planeettamme eteläisimpään kohtaan, jonne voi ajaa tietä pitkin... Nordkapin vastapaikka... ;) ... Buenos Airesista tuleva Ruta 3 päättyy Lapataiaan. Pääkaupunkiin täältä tasan 3079km. Linnuntietä Alaskaan 18000km. Meidän mittarimme ovat kelanneet itseensä 28000km ja rapiat. Sopiva matka syysretkeksi... ;)
---
alakuva; yhteysalus Patagoniasta Tulimaahan ja päinvastoin.
toiseksi alin; Alaska ja Tulimaa... maisemiltaan kuin veljekset tai siskokset tai sisarukset... kavereita ainakin?
keskella; Sami ja Petri lepäämässä maalitolpalla.
toiseksi ylin: tähän tauluun päättyy planeettamme eteläisin tie ja PanAmerica. Oli upea juttu, että koko retkikuntamme pääsi perille... ja että kaikki BMW’t pääsivät perille... ;)
yläkuva; Sami maalissa. Samin pyörä oli BMW -porukan luotettavin. Siinä ainoastaan vähän vesiletkuongelmaa.
